Vuoden runoilija

Lassi Nummen vuosi

Lassi Nummi on vuoden runoilija. Hän täyttää syksyllä 80 vuotta, ja Lassi Nummen seura järjestää eri paikkakunnilla yleisötapahtumia hänen kunniakseen dosentti Katriina Kajanneksen johdolla. Ohjelma tulee olemaan monipuolista, tasokasta ja sisältää myönteisiä yllätyksiä. Monet hyvin nimekkäät henkilöt mm. kulttuurielämän, yliopistolaitoksen, läänien johtopaikoilta osallistuvat Lassi Nummen juhlimiseen. Yhteistyötahoina ovat mm. Suomen PEN-klubi, Pitäjänmäen kulttuurikirkko sekä useat kunnat ja kirjastot.

Vuosi alkoi Lassi Nummen runosäkeiden kaikuessa Helsingin tuomiokirkon portailta. Se jatkui Lassi Nummen seuran perustamisella ja etenee Kajaanin runoviikon tapahtumissa ja syksyllä kirjailijan muistamisella laajasti Helsingissä, koulukaupungissaan Kuopiossa ja Jyväskylässä, jossa hänestä on väitelty ja jossa hän on näin vuosina ottanut kantaa kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen puolesta.

Lassi Nummi on uudistanut runoa ja proosaa kolmessakymmenessä kaunokirjallisessa teoksessaan. Hän on ollut rohkea kannanottaja lehtimiehenä. Suomen kirjailijaliiton ja Suomen Pen-klubin puheenjohtajana Nummi on puhunut avoimesti sananvapaudesta ja kirjailijoiden ihmisoikeusongelmista, joita heillä on eri maissa.



Lassi Nummen vuosikymmenet


Lassi Nummen nimi on suomalaisten huulilla. On Lassi Nummen juhlavuosi, jonka alkaessa kuulimme suurkirkon portailta häneen runonsa ”Uusi vuosi 2008”. Sen viimeiset säkeet ovat seuraavat: ”Aallot kohoavat, päivät / pimeyden merestä. / Ison Kirjan auetessa / sarastus, huomen. Uusi aika. / Ensimmäisen kerran / kello lyö”.

Nummi on ensi kesänä Kajaanin Runoviikon ”Suven runoilija”, ja eri puolilla Suomea on tapahtumia hänen tuotannostaan. Kirjailijan nimikkoseura perustetaan, mikä on harvinaista kirjailijan elinaikana. Lisäksi Lassi Nummi täyttää syksyllä 80 vuotta – ei ihan Aleksis Kiven päivänä vaan 9.10.

On odotettavissa useita antoisia Nummi-tapahtumia. Ne sisältävät hetkiä joina lukija kohtaa runon, ja jokin hänessä liikahtaa. On tulossa runon juhlia.

Sellaisia on ollut ennenkin. Kuopiossa vietettiin viitisen vuotta sitten suuri Nummi-tilaisuus, joka onnistui erinomaisesti. Kun Jyväskylässä oli 10 vuotta sitten Lassi Nummen 70-vuotisjuhla seminaareineen ja konsertteineen, yliopiston suuri juhlasali täyttyi ääriään myöten – ihmisiä virtasi maan eri kolkilta, ja tunnelma oli unohtumaton. - Ja silti: ”Monta on laulua, monta myös laulujen miestä”, kuten Eino Leino kirjoittaa ”Väinämöisen laulussa”. Miksi siis juhlia juuri Lassi Nummea? Mikä hän on miehiään runoilijana, kirjailijana ja toimijana?

Lassi Nummi on julkaissut kaikkiaan kolmisenkymmentä teosta - runoja, kaksi romaania, novelleja, pakinoita. Hän kuuluu Suomen lyriikan ehdottomaan kärkeen. Hän aloitti runotuotantonsa Suomen ns. toisen modernismin kirjailijana, kuten myös Paavo Haavikko, Lasse Heikkilä, Eeva-Liisa Manner ja Aila Meriluoto. Ikäpolvensa lyyrikoiden tavoin hän avarsi alusta asti Suomen runouden kenttää. Suunta oli kansallisesta kansainväliseen, yksilöllisestä yleisinhimilliseen.

Lassi Nummi julkaisi 1949 kolme esikoiskirjaa: runokokoelmat Intohimo olemassaoloon ja Vuoripaimen sekä proosateoksen Maisema ja novellin ”Kulku”, joista kolme viimeksi mainittua ovat tänäänkin hyvin mielenkiintoisia. Nummi syöksyi Suomen kirjallisuuteen hiukan niin kuin Maiseman päähenkilö syöksyy outoon maahan. Jälkimmäinen putoaa vieraaseen seutuun sota-aikana jonkinlaisen lentokoneella tapahtuneen vakoiluoperaation epäonnistuttua. Kumpikin nuorimies, sepitteellinen ja oikea, herättää uudessa ympäristössä ihmetystä ja kummeksuu tilannetta, ja sitten heidät hyväksytään muiden joukkoon yleisen riemun vallitessa.

Heti esikoiskokoelmassaan Nummi sijoittuu seuraavien perinteiden vanaveteen: symbolismi, trubaduurirunous, Kaukoidän kirjallisuus sekä orfilainen ja kristillinen mystiikka. Vuoripaimenessa on kiinalainen roolihahmo, ja vallitseva sävy on riehakas elämänilo. Runoissa tunnistaa taolaisuuden.

Ikätoveriensa tavoin Nummi sai varhaistuotantoonsa virikkeitä anglosaksisesta ja ranskalaisesta kirjallisuudesta, kun edellinen polvi oli pitäytynyt enemmänkin kansallisissa ja saksalaisissa vaikutteissa. Toinen hänelle tärkeä alue on Aasia vanhoine kulttuureineen. Kiina, Japani ja Intia ovat antaneet Nummelle aiheita, symboleita ja katsomuksen aineksia. Kiina oli tarinoina, muistoesineinä ja taide-teoksina läsnä jo lapsuuskodissa: vanhemmat olivat olleet Kiinassa lähetystyössä. Kaukoidän kulttuuri antoi herätteitä Seppo-veljen sävellyksiin ja Yki-veljen kuvataiteeseen.

Nummen lyyrikonkuvan peruspiirteet tunnistaa jo vuoden 1949 kokoelmista Intohimo olemassaoloon ja Vuoripaimen. Nummi ylistää runoissaan elämän kauneutta, taidetta ja ohikiitävää hetkeä. Eri maiden ja kausien kulttuuri elävöityy hänen tuotannossaan. Siinä on runsaasti taiteiden välisiä kosketuksia.

Nummi saa aiheita antiikin taiteesta ja kristinuskosta, historiasta, ulkomaanmatkoista ja esteettisestä elämänalueesta. Hänen runojensa kudoksessa on läsnä lyriikan perinne antiikista ja vanhasta Kiinasta romantiikan laulurunouteen ja kansainväliseen modernismiin. Jänneväli on Kiinan filosofiasta ja Raamatusta länsimaiseen humanismiin. Nummen relatiivisuus on hyväntahtoista, ja hän on lyyrikkona hienostunut, esteettisesti suuntautunut. Hänen runoissaan on lämmintä leikkisyyttä, ja hän on avarakatseinen.

Lassi Nummi on runoilijana maailmankansalainen. Tunnemme häneltä runosikermiä ja ehkä kokoelmankin, joiden aiheet ovat ulkomaanmatkoista: (Keskipäivä, delta 1967, Lähdössä tänään 1977, Matkalla niityn yli, 1986). Kiina, Japani, Italia, Makedonia jne. ovat antaneet runoihin tarkkoja vaikutelmia.

Lassi Nummi on julkaissut runoja myös kotimaan matkoista ja historiasta. Hänellä on lämpimät siteet koulukaupunkiinsa Kuopioon, ja samoin Savolaiseen Osakuntaan, jonka julkaisuihin hän on kirjoittanut (esim. Sawotar VII). Kirjailijan äidin suku on Pohjois-Karjalasta.

Kokoelma Linna vedessä luotaa Olavinlinnan ja Suomen historiaa. Siitä on seuraava pieni runo, jota siteerataan usein:

Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme:
kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla.
Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme,
se meidän on tiedettävä itse.

Lassi Nummi: Linna vedessä, 109.

Säkeet ovat tekstienvälisessä yhteydessä Eino Leinon runoon ”Kansa kalliolla.”

Samasta kokoelmasta oleva säepari sopisi Lassi Nummen seuran motoksi:

Vapaus on dialogia, vuorovaikutusta,
tasaveroista puhetta ihmisten kesken.

Lassi Nummi: Linna vedessä, 106.

Nummen tuotannossa on kuunteleva ja dialoginen vire, mikä näkyy myös kokoelman Tahdon sinun kuulevan nimestä.

Lassi Nummi on uudistunut vuosikymmenestä toiseen. Mielenkiintoinen on esim. teos Kuusimittaa ja muita säkeitä. Nummi kehittelee sen runoissa oman vastineensa antiikin heksametrille, ja teos on moderni, särjettyä muotoa edustava eepos.

Viime vuosikymmeninä Nummen runoilmaisu on tiivistynyt mestarilliseksi. Aihepiirit ovat osin pysyneet samoina: perheonni, uskon ja epäilyn punninta, elämän kauneus ja kaiken ohimenevyys. Nummen runoudessa ovat keskeisiä käsitteitä kauneus, taide, salaisuus ja pyhä.

Kaunokirjallisen tuotantonsa ohella Nummi on tehnyt mittavan työn Uuden Suomen kulttuuritoimittajana. Nummen viisaita ja henkeviä artikkeleita on ilmestynyt monissa kirjoissa ja lehdissä. Hän on ollut Raamatunkäännöskomitean kirjailijajäsen, Suomen Kirjailijaliiton ja PEN-klubin puheenjohtaja ja toiminut lukuisissa muissakin järjestöissä (esim. Suomi-Kiina -seurassa ja Ponkalan säätiössä).

On monta syytä nostaa malja Lassi Nummelle, suurelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle kirjailijalle.