Lehdistötiedote Lassi Nummen seura ry

Lassi Nummen seura ry perustettiin Kuopiossa 2.2.2008. Nimikkoseuran syntyminen kirjailijan elinaikana on erittäin harvinaista. Asialle antoi vauhtia se, että nyt on Lassi Nummi –juhlavuosi: kirjailija täyttää syksyllä 80.

Perustamisseminaarin ”Lassi Nummi, ajankohtainen modernisti” järjestivät valtakunnallinen kirjallisuusyhdistys Suomen sana ry ja Kuopion kaupunginkirjasto. Professori emeritus Osmo Hänninen puhui runon tärkeydestä ihmisen hyvinvoinnille, ja Suomen kirjailijoiden nimikkoseurat ry:n puheenjohtaja Matti Nummenpää kertoi kirjailijaseuroista kulttuurin toimijoina. Dosentti Aarne Toivasen puheenvuoro oli ”Lassi Nummi, raamatunsuomennoksen asiantuntija ja valpas unilukkari”. Dosentti Katriina Kajannes valotti Lassi Nummen kirjailijakuvaa, ja opetusneuvos fil.tri Anna-Liisa Alanko puhui musiikillisista aineksista Lassi Nummen runoudesta.

Perustamiskokouksen puheenjohtaja oli Matti Nummenpää ja sihteeri Anneli Kankare. Lassi Nummen seura otti kotipaikakseen Kuopion sekä päätti rekisteröityä ja liittyä Nimikkoseuroihin. Hallituksen järjestäytymiskokous oli perustajaisten jälkeen, ja sitten aterioitiin ravintola Kummisedässä.

Lassi Nummen seura ry:n puheenjohtajaksi valittiin Katriina Kajannes Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksi Osmo Hänninen Kuopiosta.

Lassi Nummen seurassa on kuutisenkymmentä perustajajäsentä. Ensimmäisenä vuotena järjestetään yleisötapahtumia eri paikkakunnilla, esim. Helsingissä, Kuopiossa, Joensuussa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Yhteistyökumppaneita on jo runsaasti.


Lassi Nummen tuotanto

[Jukka Kangas:] Timanttiajo 1948, proosaa
Intohimo olemassaoloon 1949, lyriikkaa
Vuoripaimen 1949, l
Maisema 1949, p
Ristikot 1952, p
Viha 1952, p
Tahdon sinun kuulevan 1954,
Taivaan ja maan merkit 1956,
Kuusimittaa ja muita säkeitä 1963,
Keskipäivä, delta 1967,
Runoilijan kalenteri 1968,
Toinen kalenteri 1969, p
Linna vedessä 1975,
Lähdössä tänään 1977,
Runot 1947-1977, 1978,
Maisema ja muuta proosaa 1980,
Heti, melkein heti 1980,
Kaksoiskuva 1982,
Hiidentyven 1984,
Matkalla niityn yli 1984,
Joulukonsertto 1987,
Maailma, yhä 1988,
Karu laidunrinne 1989,
Requiem 1990,
Portaikko pilvissä 1992,
Hengitys yössä 1995,
Seitsemän kirjaa, runot 1978-1997, 1998
Isoisän runot 1999
Välimeri 2000,
Olemassa toisillemme 2003,
Kaikki elämän valo - Runot 1998-2007, 2008

Kirjallisuuden valtionpalkinto vuosina 1950, 1964, 1968, 1978, 1983, P.E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinto 1976, Kirkon kirjallisuuspalkinto 1983, Otavan kunniapalkinto 1984, Koskenniemi-palkinto 1985, Uuden Suomen Suometar-palkinto 1990, Savonia-palkinto 1991, Vuoden runoilija 1993, Valtion taiteilijaeläke 1995, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinto kirjallisesta elämäntyöstä 2006


Tutkimuksia Lassi Nummen tuotannosta

Katriina Kajannes: Ihmisen ja maailman kohtaaminen [painamaton lis.työ]. Jyväskylän yliopisto 1987.
Anna-Liisa Alanko: Kaksoisaurinko [painamaton lis.työ]. Joensuun yliopisto 1992.
Katriina Kajannes: Kirjailija ja enkelit. Jyväskylän yliopisto 1995.
Katriina Kajannes: Maisema ulkona ja sisällä on sama. SKS 1997.
Mikko Turunen: Puusymboliikka Lassi Nummen lyriikassa [painamaton lis.työ]. Tampereen yliopisto 1999.
Suuri fuuga (toim. Katriina Kajannes). Jyväskylän yliopisto 1998.
Katriina Kajannes: Intohimo näkemiseen. SKS 2003.
Suomalaisen modernin lyriikan synty (toim. Osmo Pekonen). Snellman-instituutti 2005.


Miksi nimikkoseura Lassi Nummelle?

Lassi Nummi (s.1928) kuuluu eittämättä 1950-luvun modernistien kärkijoukkoon. Laajassa ja monipuolisessa tuotannossaan hän on uudistanut sekä runoa että proosaa. Nummen runoudella on jo hänen veljiensä ansiosta vahva sidos niin musiikkiin kuin kuvataiteisiin. Se näkyy hänen teostensa tematiikassa ja rakenteissa. Kun vielä otamme huomioon Nummen työskentelyn Raamatunkäännöskomiteassa ja toiminnan sanomalehtimiehenä, olemmekin jo monumentaalisen elämäntyön äärellä.

Lassi Nummi -seuran tarkoitus on tehdä tunnetuksi kirjailijan tuotantoa ja elämäntyötä sekä edistää tutkimusta ja taiteellista toimintaa.

Anna-Liisa Alanko


Kivi.
Ruoho.

Ja yhä avartuu maisema:
piikkipuu.

Täällä olen. Etsi minut.

Lassi Nummi: Runoja 1949 - 1988
Eurographica: Helsinki 1989


Seuran ajankohtaisuus

Seura on monella tavalla ajankohtainen. Yhdistyksen ja vapaa kansalaistoiminta ovat jo nykyisen kulttuuritilanteen vuoksi entistä tärkeämpiä. Suomen kouluissa opetetaan kirjallisuutta tunneissa mitattuna poikkeuksellisen vähän, vaikka suomalaiset arvostavat kirjallisuutta.

Lassi Nummi (s. 9.10.1928) on Suomen lyriikan ehdotonta kärkeä. Hän aloitti runotuotantonsa Suomen ns. toisen modernismin kirjailijana, kuten myös Paavo Haavikko, Lasse Heikkilä, Eeva-Liisa Manner ja Aila Meriluoto. Ikäpolvensa lyyrikoiden tavoin hän alusta asti avarsi Suomen runouden kenttää. Suunta oli kansallisesta kansainväliseen, yksilöllisestä kansainväliseen ja yleisinhimilliseen.

Nummen lyyrikonkuvan piirteet tunnistaa jo vuoden 1949 kokoelmista Intohimo olemassaoloon ja Vuoripaimen. Eri maiden ja kausien kulttuuri elävöityy hänen tuotannossaan. Hän saa aiheita antiikin taiteesta ja kristinuskosta, historiasta, ulkomaanmatkoista ja esteettisestä elämänalueesta. Nummen runojen kudoksessa ovat läsnä lyriikan perinteet antiikista ja klassisesta Kiinasta romantiikan laulurunouteen ja symbolismiin ja kansainväliseen modernismiin.

Kosmopoliittisuus ja avarakatseinen suomalaisuus ovat tunnusomaisia Nummelle. Jänneväli ulottuu Kiinan filosofiasta ja Raamatusta länsimaiseen humanismiin. Nummen relatiivisuus on hyväntahtoista, ja hän on lyyrikkona hienostunut, esteettisesti suuntautunut.

Nummen laajaan tuotantoon kuuluu myös proosaa. Lyyrinen pienoisromaani ja Maisema sekä kirjailijan novellit osoittavat läheistä yhteyttä muihin taiteenlajeihin.

Lyyrikkona Nummi on uudistunut vuosikymmenestä toiseen. Mielenkiintoinen on esim. teos Kuusimittaa ja muita säkeitä. Nummi kehittelee siinä oman vastineensa klassiselle heksametrille, ja teos on moderni, särjettyä muotoa edustava eepos.

Myöhemmin Nummen ilmaisu on tiivistynyt mestarilliseksi. Aihepiirit ovat osin pysyneet samoina: perheonni, uskon ja epäilyn punninta, elämän kauneus ja kaiken ohimenevyys.

Kaunokirjallisen tuotantonsa ohella Nummi on tehnyt mittavan työn Uuden Suomen kulttuuritoimittajana ja Raamatunkäännöskomitean jäsenenä sekä Suomen Kirjailijaliitossa, Pen-klubissa ja muissa järjestöissä.